OTA=OdoTA?

Tuossa taannoin kerroinkin että agitreeneissä erityistreeniä tarvitaan vauhdin lisäämiseksi kontaktiesteille. Luumu on hienosti osannut jo pitkän aikaa pysähtyä "2 on 2 off" kontaktille, mutta jostain syystä vauhti on hidastunut puomilla jo rampin alussa ja joskus pysähdyspaikka on arvottu kaikki tassut kontaktilla. Koskaan en ole antanut koiran jäädä siihen vaan vaatinut etutassut maahan. En myöskään ole antanut juosta läpi, vaikka A:lla se onkin vaatinut välillä kädellä pysäyttämistä. Ongelman ei siis olisi pitänyt olla se, että Luumu ei tiedä mihin ja miten kuuluu pysähtyä, palkka on tullut vain oikeasta suorituksesta.

Minä ja monet alkeisryhmäläiset aloimme kontakteja harjoitellessamme käyttää käskyä "ota". Ohjaajamme Terhi käyttää toimivasti samaa sanaa ja siitä se sitten tarttui. Harjoitus toimi ja koira oppi, joskus vauhtia oli enemmän, joskus vähemmän. Laitoin tietysti kaiken epävarmuuden ja virheet kokemattomuuden piikkiin. Vauhtia saataisiin sitten aikanaan lisää.
Talvella treenikaverini kertoi että hän on vaihtanut käskyä, sillä hänestä tuntui että koira luuli sanaa käskyksi "odota". Ajattelin että, no joo, eihän nuo koirat yleensä muutenkaan ole kiinnostuneita mitä sanoja huutelee, eleitä ja kroppaa ne seuraa. Luumukaan ei edes tiedä mikä on "istu" ja mikä "maahan" arpoo aina liikkeestäkin vaan jomman kumman :D Me jatkettaisiin niin kuin ennenkin.

Keskiviikkoisten treenien jälkeen olin niin tympääntynyt koiran hidasteluun, että aloin tosissani miettiä olisiko kaverin oivalluksessa kuitenkin jotain ideaa. "Odota" käskyä tulee kuitenkin todella paljon käytettyä eri tilanteissa ja jostain olen lukenut että koira tajuaa sanasta yleensä vain alun ja lopun. Ei kun uutta sanaa kokeilemaan. Ylösmenoille olen ottanut käskyn "paina" ja alastuloihin yritän nyt opetella käyttämään käskyä "pinta". Muutos onkin ohjaajalle aina huomattavasti vaikeampi kuin otukselle :) Suusta kun tulee radalla aina mitä milloinkin...

Ensin kokeiltiin omalla pihalla laatikon päällä, mutta alusta on niin pieni että siinä nyt ei edes ehdi paljon matkalla hidastella. Ei muuta kuin lelut ja namit mukaan ja sunnuntai ehtoolla kentälle. Pari vesikoiraa oli siellä mesoamassa, mutta onneksi saatiin seuralle hieno toinen kenttä käyttöön ja tilaa on nyt samalla useammalle treenaajalle. Tehtiin Luumun kanssa pelkkiä kontakteja ja riehuttiin pallon kanssa. Heti tuntui että vauhtia oli paljon enemmän. Pikatreenin jälkeen vielä majalle juomaan ja sitten käpsyteltiin kotiin. Luumu kyllä löi liinat lähtiessä kiinni, että "mä en ainakaan lähe vielä mihinkään kun vastahan me tultiin!" Kivaa että intoa piisaa.

Tänään käytiin "pikaisesti" kentällä Kaisan ja Haltin kanssa. Meidän pikainen on aina parituntinen, kun asiaa on niin paljon. :)
Muutaman esteen rata värkättiin, sillä pääpaino olikin noissa kontakteissa. Halusin mukaan myös pari kohtaa joissa treenata toista ongelmakohtaamme takaaleikkausta ja poispäinkäännöstä. Nyt oli hauvalla vauhtia ja intoa, kaikki onnistui! Kontakteja pitää tietysti hinkata ja hinkata, mutta ihan positiivinen olo niistä tällä hetkellä on. Kisoissa otan kyllä kontatktit varman päälle ja pysäytän Luumun molemmissa päissä ja omat linjat pyrin valitsemaan niin, että takaaleikkauksia ei tarvitse tehdä.
Näillä eväillä ja ajatuksilla parit treenit vielä ja sitten Lietoon ihmettelemään ensimmäistä starttia!