Koirakemiaa

Taas tuo karvakasa opetti tänään, että mitään ei kannata olettaa ja yleispäteviä johtopäätöksiä tehdä, kun kyseessä on koiran korvien välinen maailma.

Oltiin sovittu kaverin kanssa koiratreffit tälle päivälle. Luna on 8 kuukautta vanha lapukkanarttu ja Luumun kanssa eivät olleet koskaan ennen tavanneet. Varasin mukaan pitkän liinan ja lähdin "toivotaan toivotaan" -asenteella reissuun. Luna-neidillä oli vielä äskettäin ollut ensimmäinen juoksunsa ja se oli joissain vanhemmissa nartuissa aiheuttanut pieniä ärähtelyjä. Luumun "tuntien" olin siis varma että huutokonsertilla päällä istumisineen lähdettäisiin liikkeelle ja hyvällä tuurilla saisin ehkä koiruuden lopulta käyttäytymään.

Eipä mennyt, onneksi, minun käsikirjoitukseni mukaan. Jotkut koirat vaan tulee juttuun ja toiset ei. Ihminen on vaan sen verran tyhmä ettei näe toista koiraa koiran silmin. En tiedä mikä pikkuneidissä niin Luumua viehätti, kun tavallisesti se on hyvinkin valikoiva ja leikkii vain urosten kanssa. Ihan samanlaista oli meno kuin esimerkiksi treenikaverin Masterin kanssa. Juoksemista, painimista, vaanimista ja vähän ärähtelyäkin. Kovasti Lunan hajut tuntui kiinnostavan ja loppulenkistä Luumu esitti oikein kosiotanssiaan.. pöljä. No oli syy mikä hyvänsä leppoisasti sujuneeseen ulkoilutuokioon, niin seuraavalla kerralla voikin olla toinen ääni kellossa. Luna asustaa Jyväskylässä, joten harvoin nähdään ja neiti on kuitenkin vielä ihan kakara ja varmasti tulee elkeet iän myötä muuttumaan.

Tässä vielä todisteet leikeistä. Kyllä tuo Luumukin osaa, vaikka aina sitä mollaan ;) tekee tuon ilmeisesti ihan tahallaan..

Pitkäperjantain agiliitelyt

Eipä tullut piinallista pitkäperjantaita meille, ainakaan agilityn takia! Nollia ei tietenkään saatu, mutta muuten on aivan mahtavat fiilikset radoista. Nyt ei ollut sitä Porissakin esiintynyttä epävarmuutta ja sekoilua, vaan radat oli hienoja ja vauhdikkaita. Ekaa agirataa ei kaveri ehtinyt kuvaamaan, kun heillä alkoi samaan aikaan rataan tutustuminen, mutta TSAU:n sivuilta löytyi linkki B-radalle. Kuriositeettina mainittakoon, kuinka 1:10 minuutin kohdalla joku mukamas koulutettu kaheli saapuu halliin vetäen perässään epätoivoista omistajaansa.. kröhöm.

Meidän suoritusvuoromme oli toinen, videon aikaan 4:40. Minna Räsäsen rata oli oikein mieleinen, melkein joka toinen este oli putki, ja niistähän saikin oikein kivasti vauhtia. Aikaan ja etenemään 3,47 olen enemmän kuin tyytyväinen. Sisältyyhän tuohon yksi kieltokin ja puomin tuo vellihousu keinun pelossa hiippaili (roiskaistuaan ensin ylösmenolla vitosen..) Vähän tuli A:lla kiire, ja jouduin itsekin hyppyhommiin ;) onneksi siitä ei vitosta tuomittu. Meni kyllä vähän pasmat sekaisin ja unohdin viedä esteelle kunnolla. No eipä sekään olisi nollaa pelastanut. Niin oli pennulla virtaa, että puomin ylösmenon pysähdyskäsky ei noihin luppakorviin sitten tarttunut. Alasmenolle sain sitten kunnolla pysäytettyä ja siitä hyvällä fiiliksellä maaliin.

Päivän toiseksi radaksi olin luonnollisesti valinnut hyppyradan. Nyt onneksi maksit eivät aloittaneet, vaan ehdin rauhassa katsella muiden kokoluokkien ratoja. Rata oli Asko Jokisen tuomaroima ja oikein hauskaa vaihtelua välillä niin kovinkin suoraviivaisiin ykkösluokan ratoihin. Luumu varasti lähdössä ja sitten tulikin ohjaajalle kiire. Tuttuun lentokonetyyliin sain kuitenkin pelasteltua ja kalasteltua radan melkein loppuun asti, kunnes tuli jo ennakkoon ahdistusta aiheuttanut putki.. Helpotuksena putken pään sai vieläpä valita, mutta jos radalle mennessään ei ohjaaja ole saanut omaa taktiikkaansa päätettyä... Olisi joko kannattanut suosiolla ohjata putken toiseen päähän, tai edes "valua" koiran perässä vähän kauemmaksi ja näin saada paremman lähetyksen putkeen. Nää on näitä. Etenemä 3,37 oli yllättäen heikompi kuin agiradalla, mutta ihmeteltiinhän tuota nimenomaista putkea varmaan neljä sekuntia ;)
Tässä video C-hyppyradalle. Huomasin muuten kuinka typerässä kyyryssä ohjaan, ja ohjaukset on ihmeellistä kurottelua.. mahtaisi olla näky jos ohjaisin minikoiraa, kädet maata viistäen varmaan! ;)

Seuraavat koitokset maanantaina, huomenna koiratreffejä ja hyvää ruokaa anopin keittiöstä.

Kevättä odotellessa

Kuten hiljaisesta blogista arvata saattaa, ei Porissakaan kummoisia tuloksia saatu aikaan. Ensimmäinen rata meni täydelliseksi sekoiluksi. Ei se ensimmäinen lähtövuoro ainakaan meille sopinut! Kaveri kävelytti Luumua kun tutustuin rataan ja ehdin leikittää sitä itse vain hetken ennen kuin piti startata. Jo lähdössä aavistin pahaa kun koira tuntui olevan ihan muissa maailmoissa. Ja eihän se sitten ihan putkeen mennytkään.. katsokaa itse :P sekoilua, nukahdus ja keskeytys
Videolta ei kovin hyvin näe, mutta Luumu oli jo puoliksi putkessa kun päättikin peruuttaa takaisin ja lähteä haistelemaan radan reunalle. Siinä vaiheessa minulle riitti ja vein koiran pois. Esteiden kiellot olivat varmasti kartturin vika, mutta kyllä tuo A:lta pomppaaminen vähän sekoitti pakkaa. Keinulla kontakti oli onneksi hyvä.

Toiselle radalle lähtiessä ehdin olla vähän enemmän koiran kanssa kun lähdin rataan tutustumisesta ajoissa pois. Vauhti oli täysin hukassa ja kepeillä sekoiltiin niin että ylituomari tuomitsi minulle kosketuksesta vitosen vaikka tuomariharjoittelijan käsi ei noussutkaan. Ilmeisesti koskin keppeihin tai blokkasin koiran polvella, en muista, mutta kielto se olisi ollut varmasti muuten. Toinen kielto vielä ja reippaasti yliaikaa, mutta eipähän kieltänyt putkia, mikä on jo meille pieni saavutus! Noloahan tämäkin on, mutta tarjoillaan nyt B-radankin video selostuksineen ;)

Tulevaa ohjelmistoa tuossa jo päivitinkin, eli Laitilan näyttelystä jäädään sittenkin pois. Puoliksi unohdin ja nuukuuskin iski.. ja eipä tuo turkki hääppöinen voi kuukauden päästä olla kun edelleen karvoissa kotona kahlataan. Rauman näyttelyyn kuitenkin ilmoitin Luumun ja pääsiäisen pyhiksi on tiedossa agia ja agia. Kaksi rataa kumpanakin päivänä. Oli jo mielessä kokeilla kolmea starttia, mutta eiköhän ole parempi malttaa. Kisojen välissä on kuitenkin vain kaksi päivää ja tunnetusti Luumu on kisareissun jälkeen totaalisen puhki. Maanantaina omatoimitreeniä ja loppuviikko hauskanpitoa.. ja sormet ristiin ettei meille taas arvota ensimmäistä lähtövuoroa! ;)

Koirankarvamatto

Voihan keskuspölynimuri tuota karvanlähtöä!! Luumu on näköjään päättänyt luopua kaikista karvoistaan. Suunnitelmissa oli ilmoittaa otus näyttelyihin Laitilaan, Raumalle ja Harjavaltaan, mutta enpäs tiedä.. Laitilaan viimeinen ilmopäivä on jo 18.3 ja itse näyttely pidetään 20.4 Raumalle halvempi hinta päättyy 22.3, eli päätöksiä pitäisi tehdä. On vaan täysi arvoitus minkä näköinen koinsyömä karvareuhka Luumu kuukauden päästä on, tai edes kahden.

Agilitykilpailuissa ei onneksi karvoja katsota ja kisoja onkin ihan kivasti tarjolla. Kauden korkkaus Liedossa ei ihmeitä tarjonnut. Tai no olihan molemmilla radoilla sattuneet keppivirheet epätavanomaisia Luumulle, mutta muuten jatkettiin just siitä mihin syksyllä jäi.. Luumun vauhti on kyllä parempi, mutta kartturi jatkaa täysin samalla linjalla, virheistään yhtään mitään oppimatta. Molemmilla radoilla tuloksena 10 ja toiselta vielä yliaikaa hieman.
Hyppyradalla unohdin yhdessä kohtaa vaihtaa puolta ja pasmat vähän sekosi, seurauksena kielto putkeen. Onnistuin vielä rynnimään kepeille niin että Luumu meni toisesta välistä sisään. Hienosti irtosi kyllä loppusuora ja muutenkin oli kivasti vauhtia. Agiradalla ohjasin aivan selvästi yhden esteen ohi, jos ohjaaja leikkii radalla lentokonetta niin näinhän siinä käy.. Kepeillä tapahtui jotain?? Ensin sekosi rytmi puolessa välissä, sitten lopussa nenu maahan ja liian aikaisin ulos.. phoh.

Ei kyllä voi koiraa syyttää jos kartturi jännittää ja hermoilee ja käyttäytyy kummallisesti. Porissa ylihuomenna uusi yritys. Lähtövuoro yllättäen päivän eka, joten jännittämäänkään ei ehdi. Jospa tämä vaikka helpottaisi ongelmaa? Porin jälkeen seuraavat kisailut suunnitteilla pääsiäisenpyhiksi. Perjantaina tai maanantaina Lietoon, ellei sitten molempina..

Vuosikokous

Maanantaina oltiin Luumun kanssa Paneliassa palauttelemassa vähän agilityä mieleen. Sopivasti oli aikaa treenailla ennen alkeisryhmän vuoroa. Ekalla pätkällä otin ihan muutaman hypyn ja putken, kerran puomin ja kepit ja pari kertaa keinun. Luumu oli vähän pihalla ja meno oli semmoista haahuilua. Pidin pienen paussin kun kaveri treenasi vuorostaan ja tuumaustauon jälkeen olikin meno jo ihan erilaista. Hienosti ja vauhdikkaasti meni niin kepit kuin kontaktiesteetkin ja hienosti jämähti koira myös A:n alastulolle. Treeneistä jäi niin hyvä mieli, että päätin heti jättää perjantain ohjatut väliin.

Torstaina olin RKS:n vuosikokouksessa. Kokous ei ihmeitä pitänyt sisällään, uusi näyttelyjaos päätettiin perustaa ja muutama hallituksen jäsen vaihtui. Ennen kokouksen alkua herkuteltiin kuitenkin täytekakulla ja jaettiin palkintoja vuoden 2012 aikana ansioituneille koirille ja harrastajille. Viimevuotinen kannustuspalkinto sai jatkoa pronssisen agilitymerkin muodossa, ahkeruus ja talkoilu siis kannattaa. Olin myös uumoillut, että Luumulla voisi olla mahdollisuuksia sijoittua vuoden tottelevaisuuskoira -listalla ja lohkesihan se kolmas sija meidän huimilla seitsemällä pisteellä. Ykkössijaan riitti tänä vuonna 10 pistettä, eli kyllä tuo meidän kolmas sija kertoo enemmän tämän hetkisten koirakoiden tasosta ja aktiivisuudesta, kuin meidän taitavuudesta. Palkinnoksi saatiin lahjakortti Taikatassuun.

Isompi yllätys seurasi kuitenkin hetken kuluttua, kun minun kerrottiin saaneen Emmin pytty -kiertopalkinnon. Samaisen palkinnon muuten pokkasi vuonna 2009 Luumun täti Mörkö (K. Siida) omistajansa Heidin kanssa. Olisihan tuokin ollut ennustettavissa jos olisin etukäteen perehtynyt RKS:n kiertopalkintoihin ja niiden jakoperusteisiin, mutta oli ihan hauska yllätys.

Sunnuntaina sitten kisakauden korkkaus Liedossa. Päätin jättää seuraavan viikonlopun TSAU:n kisat väliin ja jatkaa sitten Porissa. Luumulla nyt kuitenkin on vähän agikunto repsahtanut ja viimekesäinen jokaviikonloppuinen kisoissa ravaaminen oli niin raskasta itselle, että enpäs nyt viitsi heti vuoden alkajaisiksi samaan ryhtyä.