lauantai 2. maaliskuuta 2013

Vuosikokous

Maanantaina oltiin Luumun kanssa Paneliassa palauttelemassa vähän agilityä mieleen. Sopivasti oli aikaa treenailla ennen alkeisryhmän vuoroa. Ekalla pätkällä otin ihan muutaman hypyn ja putken, kerran puomin ja kepit ja pari kertaa keinun. Luumu oli vähän pihalla ja meno oli semmoista haahuilua. Pidin pienen paussin kun kaveri treenasi vuorostaan ja tuumaustauon jälkeen olikin meno jo ihan erilaista. Hienosti ja vauhdikkaasti meni niin kepit kuin kontaktiesteetkin ja hienosti jämähti koira myös A:n alastulolle. Treeneistä jäi niin hyvä mieli, että päätin heti jättää perjantain ohjatut väliin.

Torstaina olin RKS:n vuosikokouksessa. Kokous ei ihmeitä pitänyt sisällään, uusi näyttelyjaos päätettiin perustaa ja muutama hallituksen jäsen vaihtui. Ennen kokouksen alkua herkuteltiin kuitenkin täytekakulla ja jaettiin palkintoja vuoden 2012 aikana ansioituneille koirille ja harrastajille. Viimevuotinen kannustuspalkinto sai jatkoa pronssisen agilitymerkin muodossa, ahkeruus ja talkoilu siis kannattaa. Olin myös uumoillut, että Luumulla voisi olla mahdollisuuksia sijoittua vuoden tottelevaisuuskoira -listalla ja lohkesihan se kolmas sija meidän huimilla seitsemällä pisteellä. Ykkössijaan riitti tänä vuonna 10 pistettä, eli kyllä tuo meidän kolmas sija kertoo enemmän tämän hetkisten koirakoiden tasosta ja aktiivisuudesta, kuin meidän taitavuudesta. Palkinnoksi saatiin lahjakortti Taikatassuun.

Isompi yllätys seurasi kuitenkin hetken kuluttua, kun minun kerrottiin saaneen Emmin pytty -kiertopalkinnon. Samaisen palkinnon muuten pokkasi vuonna 2009 Luumun täti Mörkö (K. Siida) omistajansa Heidin kanssa. Olisihan tuokin ollut ennustettavissa jos olisin etukäteen perehtynyt RKS:n kiertopalkintoihin ja niiden jakoperusteisiin, mutta oli ihan hauska yllätys.

Sunnuntaina sitten kisakauden korkkaus Liedossa. Päätin jättää seuraavan viikonlopun TSAU:n kisat väliin ja jatkaa sitten Porissa. Luumulla nyt kuitenkin on vähän agikunto repsahtanut ja viimekesäinen jokaviikonloppuinen kisoissa ravaaminen oli niin raskasta itselle, että enpäs nyt viitsi heti vuoden alkajaisiksi samaan ryhtyä.


4 kommenttia:

  1. Onnea pytystä ja tunnustuksista, nehän lämmittää mieltä ja nostaa kisafiilistä juuri sopivasti!

    VastaaPoista
  2. Mieltä toki lämmittää, mutta fiilikset on vähän jotta uramme huipulla taidetaan olla.. ;)

    VastaaPoista
  3. Oli kyllä hienot saavutukset!:) Sun blogia on kiva lueskella:)

    VastaaPoista