Kankaanpäässä ja Paneliassa

Sain Luumulle ihan nopsaan ajan Ventelälle, maanantaina soitin ja keskiviikkona ajeltiin Kankaanpäähän kolmeksi.

Ventelä taivutteli koko etujalan nivelet läpi ja katsottiin saadaanko kipureaktiota ja ontumaa näkyviin. Muuten ei juurikaan reaktioita, ihan ääriasennoissa kun olkapäätä väänneltiin niin pientä pillitystä esiintyi, mutta ihmekös tuo kun käytti kunnolla voimaa.

Varpaat olikin sitten toinen juttu.. Mikäli käsialasta oikein selvää saan "Aristaa oikean etujalan 1. varpaan välikämmen-veneluu niveltä -> lievä ontuma, 5. varvas lievempi vastaava." Kovasti neitiä itketti kun varpaita väänneltiin, ihan kunnon parku pääsi. Ja olisittepa nähneet sen sydäntäraastavan surkean ilmeen! Luumuhan osaa varsin hyvin esittää pientä ja piestyä ja kyllä neidissä asuu oikein kunnon draamakuningatar. Kyllä tuo silti varmasti oikeasti kipeää teki, ja ontumaakin nähtiin, vaikka haasteelliseksi vähän meni. Ventelä kun päästi irti, Luumu suorastaan syöksyi eteenpäin, jarruttaa en voinut kun pään liike piti näkyä vapaasti. Ovelle päästyään Luumu pysähtyi eikä olisi millään suostunut palaamaan "pahoinpideltäväksi".

Nivelet tuntuivat onneksi siisteiltä, että rikki ei ole vielä mikään. Vasemmassa jalassa oli myös uloimmat varpaat vähän aremmat, mutta ei niin paljon kuin oikeassa. Ventelä taivutteli vielä koko koiran läpi, polvetkin pyynnöstäni. Kaikki toimi juuri niin kuin pitikin :) Kuvantaminen olisi siis ollut ihan turhaa, joten sai tällä kertaa jäädä. Nenuun vielä truikkastiin kennelyskärokote, kun sen aika olisi ollut muuten heti tammikuussa.

Mitenkäs tästä sitten jatketaan. Mikään ei tosiaan ole suoranaisesti rikki, mutta itse ajattelisin että menee kyllä jos ei yhtään tuohon asiaan nyt paneudu. Glukosaaminin lisäämistä Ventelä suositteli ja sen varmasti teenkin. Haittaa siitä ei ainakaan ole ja huoltaa sitten kaikkia niveliä jotta iloisia liikkuvia päiviä riittäisi koko koiran eliniän. Kovin ruippanaksi Luumua etupäästä sanoi ja heikot lihakset tietysti vaikuttavat siihen miten tassut maahan tulee. Vaikka mielestäni Luumulla on rakenteensa puolesta varpaat aika suoraan eteen päin, niin helposti ne kuitenkin eksyvät vähän sivuille harottamaan. Parempaa lihaskuntoa pitäisi erityisesti etupäähän jostain taikoa, keinoiksi esitti painavien esim. keppien kanniskelun ja vetohommat kunnon valjailla. Jos tuo ei viitsi mitään painavaa suuhunsa ottaa, niin sitten olisi tuo vetäminen ja tietysti monipuolista liikuntaa vaihtelevissa maastoissa. Agilityä ei kieltänyt, selväähän on että vähän kannattaa miettiä kontaktiesteiden tarpeellisuutta jokaisessa treenissä ja hyppykorkeuksiakin voi ihan hyvin madaltaa. Tietysti korkeitakin täytyy välillä ottaa ettei tekniikka unohdu.
Näillä mennään, toivottavasti vielä pitkälle!

Perjantaina kurvailtiin korkkaamaan seuran talveksi vuokraama halli Paneliassa. Talkoissa olin siellä käynyt tekonurmea asentamassa, mutta nyt pääsi Luumu ensimmäistä kertaa mukaan.

500m2 lämmintä baanaa

Luumu sai aloittaa kun oltiin ekana tultu paikalle. 15 esteen radanpätkä, jossa siinäkin päästiin näitä meidän perusvirheitä esittämään.. Luumulla oli kivasti virtaa ja intoa ja ihan hyvin alustakin sopi. Ollaan koko tähänastinen taival kuljettu saman koutsin opissa, mutta nyt vaihtui ryhmä talveksi. Ja yhtään ketään väheksymättä ja arvostelematta, niin kyllä eri ihmiset eri asioihin huomionsa kiinnittää ja eri tavalla opettaa. Anne puuttui heti mun ohjaamiseen, kuulemma epämääräistä huiskimista ja viuhtomista :D ja kyllä vaan neuvot toimi, heti kun vähän ryhdistäydyin ja jämäkästi osoitin seuraavaa estettä, niin johan Luumukin alkoi paremmin ymmärtää. Jatkuvasti vaan pitää keskittyä, että rytmitän oman liikkumiseni paremmin, en unohda koiraa ja tosiaan, ohjaan jämäkästi ja tarkasti. Hyvä mieli jäi treenistä vaikka tauon jälkeen vähän haparoivaa olikin.

Fyssarilla

Olin varannut Luumulle ajan fyssarin käsittelyyn, kun edellisillä hierojakäynneillä oli vähän jumeja siellä sun täällä ja nyt oli vielä lisähuolena ajoittainen oikean etujalan ontuminen joka tietysti vaati tutkimusta.

Ennen hieroja oli käynyt kotona, mutta nyt olin varannut ajan Eläinlääkäripalvelu Know-Hau:n tiloissa vastaanoton avanneelle Tanja Pitkäselle.

Olihan niitä jumeja taas.. Kaularangassa parin nikaman kohtaa kunnon jumi, selässä siellä sun täällä (pitkään selkään mahtuu monta), lantiossakin taas vaihteeksi.. Ihan normaalia kuitenkin kun on harrastuskoira ja Luumu kun on vielä leikeissään aika raisu. Aina katollaan tai kyljellään, törmäilemässä mihin milloinkin. Kaikki kuitenkin hoidettavissa kuntoon.
Mutta mutta, se oikea etujalka. Tanja paikallisti vian kyynärpäähän. Ojentaa antoi hyvin ja nivel liikkui, mutta koukistaessa laittoi vastaan. Vasen puoli liikkui hyvin. Eli jotain siellä mättää. Kyynärpäät on koiruudella kuvattu terveiksi ja Tanjakin meinasi, että kulumaa ei todennäköisesti ole, koska ojentaa ihan hyvin. Joku siellä tuntui myös naksuvan, mutta kaikki jänteet tuntuivat ehjiltä, mikään ei ollut poikki. Joskus voi kuulemma olla liian ahdasta jänteille ja ne naksuvat pois paikoiltaan, pitkään jatkuessa menevät kyllä sitten poikki??

Eli nyt sitten vaan kuvantamaan, ei auta muu :( Kankaanpäähän Ventelälle yritän saada ajan mahdollisimman pian, toivottavasti ei kauhean pitkälle mene. Täytyy nyt vaan yrittää olla turhaan surematta etukäteen ettei koko loppuvuosi mene pilalle. Vähän säästellen tehdä treenit ja lämmittää koiruus aina kunnolla. Selkeispä tämä nyt vaan mahdollisimman pian.

Tottista ja manikyyri

Tulihan se talvi sitten tännekin! Mittarissa -16 ja rapiat, on vielä kiristynyt aamuisesta.
Luumu nauttii silmin nähden, ei olisi millään malttanut tulla aamulenkiltä tupaan. Leikkiä olisi vielä pihalla pitänyt. Oma liikkuminen on vaan näillä keleillä vähän rajoittunutta, noin kylmässä ei oikein tunnu hyvältä hengästyä ja nytkin olin vähän ylipukeunut ja meno sitten sen mukaista vaappumista :)

Muuten olenkin sitten taas löytänyt oikein kunnon motivaation liikuntaan. RKS:n agijaos järjesti ohjaajille fysiikkatreeniä syksystä alkaen. Vetäjinä entiset SM-tason urheilijat. On kyllä ollut ihan huippua! Itse en ole koskaan harrastanut mitään urheilua tosissani, joten tuon kaltainen fysiikkatreeni olikin aivan uutta. Koville meidät on laitettu ja kevään mittaan tahdin on luvattu vain kiristyvän. Alkuun jäi itseltä muutama kerta väliin, mutta nyt ollaan parin muun naisen kanssa käyty myös omalla ajalla treenamassa. On se vaan ryhmässä niin paljon mukavamapaa ja tehokkaampaa, itsekseen kun antaa niin helpolla periksi kun joku ei niin hyvältä tunnukaan. Toivottavasti nyt saisi pysyä talven suhteellisen terveenä ja jaksaisi treenata. Olisihan se mukava sitten korjata työn hedelmät kesällä!

Luumun kanssa ajeltiin lauantaina Euraan tottistelemaan. Pikatreeni meidän osalta, kun isäntä piti ehtiä hakemaan töistä. Seuraamista häiriössä ja henkilöryhmän alkeita, eipä juuri muuta. Matias vähän leikitti Luumua ja onkin siinä paljon parempi kuin allekirjoittanut :) Toivottavasti porukka kokoontuu jatkossa niin, että päästäisiin vaikka kerran viikossa mukaan.

Luumu pääsi eilen myös manikyyriin, Pippe otti onneksi vastaan erittäin lyhyellä varoitusajalla. Olinkin jo pidemmän aikaa tuskaillut tuon varpaita, aivan karseat turvakset. Mun saksimiset oli jo nähty, joten kysäisin josko Pippe ehtisi auttaa. Ja saman päivänä onnistui!

Tältä näytti ennen manikyyriä..

 

 

Pippe leikkasi myös Luumun kynnet samalla. Kovasti olen niitä yrittänyt lyhentää, useamman kerran viikossa, mutta en sitten vaan ole uskaltanut leikata tarpeeksi. Nyt sain samalla vinkkejä leikkaamiseen jatkossa. Aika klaniksi tassut vedettiin, mutta kasvaahan karva takas :) ja on ne nyt siistit!

..ja jälkeen!

Nätisti Luumu antoi homman hoitaa, vähän taisi kutittaa välillä, mutta ihan hienosti jaksoi olla, äiskän tukemana tietysti :)
Vaikka karva on nyt minimissä, niin silti vähän jää lunta varpaisiin. Pitäisi keksiä jokin hyvä ja toimiva tassurasva, vaseliiniä? Tai sitten koira hetkeksi terassille napottamaan ennen lenkkiä niin ehtii tassut jäähtyä ennen lumessa tepastelua.