Kauden viimeiset tai ainakin toiseksi viimeiset toko-kokeet lähestyvät uhkaavasti. Agikisailutkin alkavat olla lopuillaan. Mihin nyt vielä ennen juoksua ehditään, katsotaan sitten talvella hallikisoja jos intoa piisaa. Harkinnassa on jopa hoffien agimestiksien passaaminen. Bongasin SPKL:n sivuilta BH-kokeen 15.9.. ilmo olisi huomenna ja ajattelin yrittää mukaan. Eiköhän tuo seuraaminen ole sillä mallilla että voisi jopa toivoa kokeen läpäisyä. Jos paikka saadaan, niin agiliidot saavat odottaa, ei oikein hotsita ajella kahtena peräkkäisenä päivänä Tampereelle.
Juoksukin on ennen pitkää tuloillaan, joten voi olla että kaikki syksyn suunnitelmat suunnitelmiksi jäävätkin. Sormet ristiin kuitenkin että ehditään kaikkeen mukaan!
Niin ne kokeet.. Lauantain suorituksesta jäi oikein aika kikkare hampaankoloon. Jotenkin ei ollut semmoista rentoutta ja hyvää fiilistä, tuntui että mikään ei mennyt yhtä hyvin kuin Terviksellä, ei ainakaan paremmin. Kehään mennessä oli jo valmiiksi semmoinen olo että tuomari ei helpolla pisteitä anna, ja ensimmäisestä seuraamisesta saadut moitteet saivat fiiliksen laskemaan entisestään. Pisteet toki olivat ihan OK, mutta suurin puute oli taas kerran jäävät liikkeet. Nyt ei edes seisominen mennyt hyvin. Tai saattoi kaikki olla täydellistä siihen saakka kun palasin koiran luo, mutta sitten sössittiinkin loppu täydellisesti.
Nyt onkin ihan jumi päällä noiden jäävien suhteen ja myöskin hypyn jälkeisen seisomaan jäämisen.
Jäävissä Luumu ei kuuntele käskyä ollenkaan, arpoo ihan täysin asennon. Olen yrittänyt saada äänenpainoihin selvän eron, "maa" on matala, "seis" terävä ja "istu" iloinen, mutta ei niin ei! Kai se sitten oppii ajan kanssa kun olen sinnikäs, mutta nyt kyllä masentaa.
Toinen murheenkryyni on tuo kaikenlainen ennakointi. Monet liikkeet teen jo treeneissä niin, etten koskaan lopeta kisanomaisesti perusasentoon vaan vapautan koiran ennen, tai estehypylle vaan mennään yhdessä, mutta hyppyä ei tehdäkään. Tänäänkin otin luoksetulon ilman luoksetuloa :) Vapautin ja heitin vaan pallon kun Luumu pinkeänä odotti käskyä. Yksi ajatus tuossa tuli, mutta tänään en enää kokeile, katsotaan josko huomenna taiat auttais.
maanantai 27. elokuuta 2012
lauantai 25. elokuuta 2012
Paimion tokoilut
Varasijalta päästiin osallistumaan SCY Turun järjestämään kokeeseen. Tuomarina toimi Kari Kielo ja liikkurina tuttu Minna Toivonen. Osallistujia alokasluokassa taisi olla kolmisentoista ja meille oli arvottu toiseksi viimeinen suoritusvuoro. Alkuun suoritettiin kaikki paikalla makuut.
Seuraavassa pisteet osa-alueittain:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 9
Luumu siirteli taas takatassujaan, ja mielestäni jopa ryömi.. Piste meni kuitenkin ilmeisesti vain takareiden kirputtamisesta. Naapuri nousi ja oli jo melkein saamassa Luumusta kaverin, mutta pisteet tästä!
Seuraaminen kytkettynä 8,5
Tuomari ei tykännyt siitä miten pidän vasenta kättä. Ei ollut kuulemma ennen nähnyt vastaavaa... joopa joo. Koira teki hyvin töitä.
Seuraaminen taluttimetta 9
Nyt ei käsi kuulemma häirinnyt, lohduttikin että ei tämä haittaa kuin tämän alokasluokan. Ihan tyytyväinen olen tähänkin.
Maahanmeno 7
Luumu jäi istumaan ja annoin toisen käskyn. Käsky vaan tuli vähän myöhään, mutta tuomari oli armollinen.
Luoksetulo 9
Ei lähtenyt salamana käskyn saatuaan, tuli kuitenkin vauhdikkaasti. Tällä kertaa koira kuitenkin arpoi perusasentoon kiertämällä minut, viimeksi tuli suoraan. Mistähän näitäkin tulee...
Seisominen 7
Harmittaa kun en kysynyt perusteluja. Luumu kyllä alkoi liikkua ja meni istumaan kun olin noin metrin päässä, mutta varmaan meni jotain muutakin pieleen.
Estehyppy 8
Tähänkään en kuullut perusteluja. Nytkään koira ei malttanut odottaa paikallaan vaan kääntyi kohti ja ennakoi.
Kokonaisvaikutus 9
Tuomari ilmeisesti tykkäsi, vaikka Luumu jonkun verran haahuili. Lopussa erityisesti touhusi omiaan liikkeiden välissä.
Pisteitä saatiin yhteensä kaavittua kasaan mukavat 170. Tämä tiesi toista ykköstulosta ja päästiinpä vielä palkinnoillekin! Kolmas sija oli ihan mukava bonus autossa istumisesta!
Summa summarum, tulos pisteiden valossa on parempi kuin viimeksi, mutta paljon jäi parannettavaa. Itse olen paljon tyytyväisempi Terviksen suoritukseen ja menihän se toki silloin paremmin jos jättää huomiotta tuon nollille menneen maahanmenon. Tällä kertaa selvittiin tuurilla siinä osiossa pisteille, mutta ilman näitä (sääli)pisteitä olisi tulos ollut vain 156 pistettä.
Sunnuntaina touhutaan taas, tällä kertaa vuorossa agia Porissa. Tänään ykkösiä, huomenna toivottavasti nollia!
Seuraavassa pisteet osa-alueittain:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 9
Luumu siirteli taas takatassujaan, ja mielestäni jopa ryömi.. Piste meni kuitenkin ilmeisesti vain takareiden kirputtamisesta. Naapuri nousi ja oli jo melkein saamassa Luumusta kaverin, mutta pisteet tästä!
Seuraaminen kytkettynä 8,5
Tuomari ei tykännyt siitä miten pidän vasenta kättä. Ei ollut kuulemma ennen nähnyt vastaavaa... joopa joo. Koira teki hyvin töitä.
Seuraaminen taluttimetta 9
Nyt ei käsi kuulemma häirinnyt, lohduttikin että ei tämä haittaa kuin tämän alokasluokan. Ihan tyytyväinen olen tähänkin.
Maahanmeno 7
Luumu jäi istumaan ja annoin toisen käskyn. Käsky vaan tuli vähän myöhään, mutta tuomari oli armollinen.
Luoksetulo 9
Ei lähtenyt salamana käskyn saatuaan, tuli kuitenkin vauhdikkaasti. Tällä kertaa koira kuitenkin arpoi perusasentoon kiertämällä minut, viimeksi tuli suoraan. Mistähän näitäkin tulee...
Seisominen 7
Harmittaa kun en kysynyt perusteluja. Luumu kyllä alkoi liikkua ja meni istumaan kun olin noin metrin päässä, mutta varmaan meni jotain muutakin pieleen.
Estehyppy 8
Tähänkään en kuullut perusteluja. Nytkään koira ei malttanut odottaa paikallaan vaan kääntyi kohti ja ennakoi.
Kokonaisvaikutus 9
Tuomari ilmeisesti tykkäsi, vaikka Luumu jonkun verran haahuili. Lopussa erityisesti touhusi omiaan liikkeiden välissä.
Pisteitä saatiin yhteensä kaavittua kasaan mukavat 170. Tämä tiesi toista ykköstulosta ja päästiinpä vielä palkinnoillekin! Kolmas sija oli ihan mukava bonus autossa istumisesta!
Summa summarum, tulos pisteiden valossa on parempi kuin viimeksi, mutta paljon jäi parannettavaa. Itse olen paljon tyytyväisempi Terviksen suoritukseen ja menihän se toki silloin paremmin jos jättää huomiotta tuon nollille menneen maahanmenon. Tällä kertaa selvittiin tuurilla siinä osiossa pisteille, mutta ilman näitä (sääli)pisteitä olisi tulos ollut vain 156 pistettä.
Sunnuntaina touhutaan taas, tällä kertaa vuorossa agia Porissa. Tänään ykkösiä, huomenna toivottavasti nollia!
tiistai 21. elokuuta 2012
Tampere 19.8
Sunnuntaina käytiin Tampereella kisailemassa kahden startin verran. Tuomari Henri Luomala oli värkännyt ensimmäiseksi tosi helpon näköisen, mutta meille haastavan agiradan. Koko ajan sai olla tarkkana että oma liike pysyy sopivana koiraan nähden, ettei tulisi niitä harmillisia kieltoja kun koira hämmentyy ohjaajan vauhdin pysähtyessä.
Kontakteilla on nyt alkanut tulla pientä lipsumista ja Luumu usein irtoaa siitä ennen aikojaan. Puomilta tultiinkin niin vauhdilla alas että luulin jo vitosen napsahtavan, mutta onneksi ei. Rata oli juuri niin ikävä kuin olin ajatellutkin, meno oli mielestäni tosi kömpelöä ja töksähtelevää, mutta niin vain virheettää päästiin maaliin ja aikakin kaikesta huolimatta -4,14 alle ihanneajan. Vihdoinkin saatiin siis se ihka eka OIKEA NOLLA! ja LUVA! Etenemäkin oli oikein mukava, jos nyt oikein muistan niin 3,5 ja rapiat :) Palkinnoillekin päästiin, sijoitus kolmas. Suoritus päätyi myös videolle ja sensorin tarkastettua sen se päätyy varmasti nähtäville tuonnempana.
Toisena koitoksena oli samaisen tuomarin hyppyrata. Keskittyminen ei oikein enää riittänyt kun kasvattajakin oli eksynyt paikalle kannustamaan. Huulet ymmyrkäisenä sain todistaa kuinka Luumu töpeksi pujottelun, mitä ihmettä!?? Yksi ratahenkilökin piti käydä moikkaamassa ja muutenkin koira vain tähyili ympärilleen, että missäs se Suski oikein on :) Omakin keskittyminen hajosi ihan totaalisesti, unohdin sitten radankin ja kieltoja ropisi.. eli tuloksena HYL, eikä edes hyvä sellainen.
Ensimmäinen merkintä siis saatiin vihdoin kilpailukirjaan ja muutenkin reissu oli ihan mukava, kiitos mainiolle seuralle. Tyytyväisempi olin kyllä Liedon suorituksiin, vauhti ja meininki oli parempaa, mutta nollat lasketaan ja se siitä, jäipähän jotain parannettavaa ;)
Nyt onkin alkamassa oikein härkäviikot, yritän tunkea tähän juoksuja edeltävään hetkeen kaiken mahdollisen. Viikon kuluttua lauantaina Turussa tokoa ja sunnuntaina Porissa agia. Viikko siitä ja vuorossa Raumalla agia ja Säkylässä tokoa. Sitten onkin vuorossa vähän agileiriä, luonnetestiä, agia, tokoa... pitää vaan jaksaa, kun juoksun myötä tulee pari kuukautta paussia.
Kontakteilla on nyt alkanut tulla pientä lipsumista ja Luumu usein irtoaa siitä ennen aikojaan. Puomilta tultiinkin niin vauhdilla alas että luulin jo vitosen napsahtavan, mutta onneksi ei. Rata oli juuri niin ikävä kuin olin ajatellutkin, meno oli mielestäni tosi kömpelöä ja töksähtelevää, mutta niin vain virheettää päästiin maaliin ja aikakin kaikesta huolimatta -4,14 alle ihanneajan. Vihdoinkin saatiin siis se ihka eka OIKEA NOLLA! ja LUVA! Etenemäkin oli oikein mukava, jos nyt oikein muistan niin 3,5 ja rapiat :) Palkinnoillekin päästiin, sijoitus kolmas. Suoritus päätyi myös videolle ja sensorin tarkastettua sen se päätyy varmasti nähtäville tuonnempana.
Toisena koitoksena oli samaisen tuomarin hyppyrata. Keskittyminen ei oikein enää riittänyt kun kasvattajakin oli eksynyt paikalle kannustamaan. Huulet ymmyrkäisenä sain todistaa kuinka Luumu töpeksi pujottelun, mitä ihmettä!?? Yksi ratahenkilökin piti käydä moikkaamassa ja muutenkin koira vain tähyili ympärilleen, että missäs se Suski oikein on :) Omakin keskittyminen hajosi ihan totaalisesti, unohdin sitten radankin ja kieltoja ropisi.. eli tuloksena HYL, eikä edes hyvä sellainen.
Ensimmäinen merkintä siis saatiin vihdoin kilpailukirjaan ja muutenkin reissu oli ihan mukava, kiitos mainiolle seuralle. Tyytyväisempi olin kyllä Liedon suorituksiin, vauhti ja meininki oli parempaa, mutta nollat lasketaan ja se siitä, jäipähän jotain parannettavaa ;)
Nyt onkin alkamassa oikein härkäviikot, yritän tunkea tähän juoksuja edeltävään hetkeen kaiken mahdollisen. Viikon kuluttua lauantaina Turussa tokoa ja sunnuntaina Porissa agia. Viikko siitä ja vuorossa Raumalla agia ja Säkylässä tokoa. Sitten onkin vuorossa vähän agileiriä, luonnetestiä, agia, tokoa... pitää vaan jaksaa, kun juoksun myötä tulee pari kuukautta paussia.
sunnuntai 12. elokuuta 2012
Lieto 12.8
Tänään oli ohjelmassa kaksi starttia Tsau:n areenalla Liedossa. Olin valinnut neljästä radasta kaksi Anne Viitasen tuomaroimaa rataa. Yhden agiradan ja toiseksi hyppärin.
Radat kilpailtiin ulkokentällä ja onneksi sattui ihan mukava sää, hyppärin aikana hieman ripeksi vettä, mutta se ei menoa haitannut.
Keskiviikon treenien jälkeen ei oltu tehty oikeastaan mitään ja se kyllä näkyi. Lämmittelyssä Luumu oli niin kuumana kuin tuommoinen hoffinpallero nyt vain voi olla. Radalle lähdinkin lähinnä tavoittelemaan hyvää aikaa ja iloista ja vauhdikasta tekemisen meininkiä. Varoiksi pyysin kaveria kellottamaan, jos vaikka sattuisi hylky tulemaan. Ja tulihan se. Ihan omaa tyhmyyttäni en ohjannut kunnolla ja urakoitiin oikein kunnolla kieltoja putkiin. Eka kielto radan puolivälissä ja loput noin neljä tai viisi radan viimeiseen putkeen. Muuten rata meni tosi hienosti, ainut miinus A:n kontaktit joilla Luumu ei kummallakaan pysähtynyt, virheettömiä kuitenkin. Puomilla taas ylösmeno meni just niin kuin ollaan nyt treenattu, jes! Aikakin olis ollut tosi hyvä jos oltaisiin saatu puhdas rata. Kaveri kellotti meille ajaksi ihanneajan 53s ja rapiat, ja tuo putkisähläys vei varmaan 10 sekuntia.. eli ihan voittajafiilis oli kyllä maalissa.
Hyppyradalle päätin tsempata niin että saataisiin se ihka eka nolla. Alku meni hienosti, muistin ohjata hyvin loppuun asti niin putket kuin esteet joilla tiesin olla tarkkana. Sitten herpaantui. Odotin Luumua edellisellä esteellä että jäisi hyvin tilaa ja vauhtia ohjata putkeen. Luumu oli jo menossa kun mokasin, en varmistanut riittävän lähelle asti vaan lähdin jo jatkamaan matkaa. Luumu huomasi, pysähtyi ja katsoi että "eiks tänne kuulunukkaan mennä?" Kokosin itseni ja jatkettiin sitten hienosti loppuun ilman virheitä. Olin kyllä niin onnellinen kun näin meidän ajan -7.28 etenemä huimat 3.74! ja vielä kun ottaa pois kieltoon hukatut sekunnit, niin aletaan olla jo ihan kelpo tuloksissa. Harmittaa kyllä vietävästi nuo omat töppäilyt, en tosin ole ensimmäinen ja viimeinen ohjaaja joka pilaa koiran hyvät suoritukset!
Nyt vaan täyttämään kisakalenteria, että ehditään mahdollisimman moneen mukaan ennen seuraavaa juoksua.
Radat kilpailtiin ulkokentällä ja onneksi sattui ihan mukava sää, hyppärin aikana hieman ripeksi vettä, mutta se ei menoa haitannut.
Keskiviikon treenien jälkeen ei oltu tehty oikeastaan mitään ja se kyllä näkyi. Lämmittelyssä Luumu oli niin kuumana kuin tuommoinen hoffinpallero nyt vain voi olla. Radalle lähdinkin lähinnä tavoittelemaan hyvää aikaa ja iloista ja vauhdikasta tekemisen meininkiä. Varoiksi pyysin kaveria kellottamaan, jos vaikka sattuisi hylky tulemaan. Ja tulihan se. Ihan omaa tyhmyyttäni en ohjannut kunnolla ja urakoitiin oikein kunnolla kieltoja putkiin. Eka kielto radan puolivälissä ja loput noin neljä tai viisi radan viimeiseen putkeen. Muuten rata meni tosi hienosti, ainut miinus A:n kontaktit joilla Luumu ei kummallakaan pysähtynyt, virheettömiä kuitenkin. Puomilla taas ylösmeno meni just niin kuin ollaan nyt treenattu, jes! Aikakin olis ollut tosi hyvä jos oltaisiin saatu puhdas rata. Kaveri kellotti meille ajaksi ihanneajan 53s ja rapiat, ja tuo putkisähläys vei varmaan 10 sekuntia.. eli ihan voittajafiilis oli kyllä maalissa.
Hyppyradalle päätin tsempata niin että saataisiin se ihka eka nolla. Alku meni hienosti, muistin ohjata hyvin loppuun asti niin putket kuin esteet joilla tiesin olla tarkkana. Sitten herpaantui. Odotin Luumua edellisellä esteellä että jäisi hyvin tilaa ja vauhtia ohjata putkeen. Luumu oli jo menossa kun mokasin, en varmistanut riittävän lähelle asti vaan lähdin jo jatkamaan matkaa. Luumu huomasi, pysähtyi ja katsoi että "eiks tänne kuulunukkaan mennä?" Kokosin itseni ja jatkettiin sitten hienosti loppuun ilman virheitä. Olin kyllä niin onnellinen kun näin meidän ajan -7.28 etenemä huimat 3.74! ja vielä kun ottaa pois kieltoon hukatut sekunnit, niin aletaan olla jo ihan kelpo tuloksissa. Harmittaa kyllä vietävästi nuo omat töppäilyt, en tosin ole ensimmäinen ja viimeinen ohjaaja joka pilaa koiran hyvät suoritukset!
Nyt vaan täyttämään kisakalenteria, että ehditään mahdollisimman moneen mukaan ennen seuraavaa juoksua.
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Reenailua
Koutsi lomaili, joten mekin lomailtiin Terviksen jälkeinen viikko. Vähän
pihatreeniä ja hauskanpitoa.
Tämän viikon maanantaina käväistiin kentällä ja oli taas neitiin niin intoa
piukkana! Heidi halusi nähdä missä mallissa noutokapulan pito on, kun noutokin
pitäisi jo avoluokkaa silmällä pitäen ottaa ohjelmistoon. Oli näemmä lehden
kanniskelu ja luovutus tuottanut tulosta, nätisti pysyi kapula suussa. Nyt vaan
kestoa treenaamaan.
Treenit oli aika lyhyet kun oli kiireitä, pientä seuraamispätkää, vasemmalle käännöksiä ja palkkaa. Liikkeestä maahan meno oli edelleen yhtä vaikeaa kuin kisoissa. Ensin jäi seisomaan, sitten nätisti maahan, kun tyhmyyksissäni tein lisää toistoja olikin vuorossa jo istuminen.. huoh. Mistä ihmeestä saisi viisasten kiven tätä pulmaa ratkomaan? Jotain pitää keksiä että saan noita sanallisia käskyjä vahvistettua. Mutta kiirekös tässä.
Voi olla että seuraava koe on vasta syyskuussa, paljon aikaa reenata.
Palattiin tänään ohjattuihin agitreeneihin. Viikko takaisin käytiin ottamassa kuukauden tauon jälkeen vähän tuntumaa esteisiin. Mutta rataharjoittelusta olikin taukoa yli kuukausi, ellei jopa kaksi. Kesäkuussa käytiin todella vähän ohjatuissa treeneissä, koska Luumun silloisella vauhdilla oli aivan turhaa yrittää mitään kuvioita hinkata.
Ne vähäiset treenit mitä agikentällä tehtiin, keskittyivät lähinnä vauhtiin ja irtoamiseen sekä ylösmenokontaktiin.
Tänään oli kuitenkin taas aika palata ihan oikeasti treenaamaan, ja niin kuin toko-treenien ja muiden touhujen perusteella olin uumoillut, niin olihan se vauhdikas ja innokas Luumu palannut takaisin!Vaikeuksia oli jo lähdössä pysymisessä, mikä ei ole ollut ongelma sitten alkeiskurssin. Tosin laiskana kautena harrastamani yhteislähdöt varmaan ovat taustalla.
Treeni meni mielestäni ihan kohtuullisen hyvin. Ylösmenokontaktit ei nyt ihan joka kerta menneet pysähdyksen kautta ja alasmenoissakin välillä varasti, mutta laitetaan innokkuuden piikkiin :D kontaktivirheitä ei kuitenkaan tullut. Kepitkin meni tosi vauhdikkaasti, tosin en uskaltanut irrota siitä juurikaan vaan vahdin loppuun asti.
Oma ohjaus olikin sitten totaalisesti hukassa. En ollut harjoitellut ohjaamista oikeastaan kuin talvella viimeksi kun Luumussa oli vauhtia. Kevät ja alkukesä on vaan ollut koiran kanssa yhdessä juoksemista ja tsemppaamista. Nyt kun vauhtia taas oli, en osannut yhtään rytmittää omaa vauhtiani. Milloin olin jäljessä ja milloin jo liikaa edessä unohtaen kunnolla katsoa ja ohjata koiraa. Ihan hienosti saatiin kyllä yksi vaikeampi kohta onnistumaan kun minäkin tein oikein. Kyseessä oli joku ihme "saksalainen/persjättö-puolenvaihto-putkeenohjaus" ja ihan ykkösten kisaradalta. Joop.. ehkä keksin vastaavassa kohdassa jotain vähän yksinkertaisempaa (=hitaampaa ja kömpelömpää).
Hyvä mieli jäi ja toivottavasti tämmöinen meno jatkuu myös sunnuntain starteissa. Olisi NIIN mahtavaa päästä reilusti ihanneaikoihin, mitä pidän tämän päivän esityksellä ihan mahdollisena. Mieluummin ottaisin vaikka kontaktilta vitosen kuin taas yhden kämäisen yliaikanolla!
Nyt en sitten tiedä, että treenata vai ei ennen kisoja. Hieman tekisi mieli ottaa ihan lähdössä odottamista, vähän kontakteja ja vaikka putkeen lähetyksiä, mutta saapi nähdä. Soitellen sotaan, niin kuin Terviksen tokoon! Siellä ainakin taktiikka toimi ;)
Treenit oli aika lyhyet kun oli kiireitä, pientä seuraamispätkää, vasemmalle käännöksiä ja palkkaa. Liikkeestä maahan meno oli edelleen yhtä vaikeaa kuin kisoissa. Ensin jäi seisomaan, sitten nätisti maahan, kun tyhmyyksissäni tein lisää toistoja olikin vuorossa jo istuminen.. huoh. Mistä ihmeestä saisi viisasten kiven tätä pulmaa ratkomaan? Jotain pitää keksiä että saan noita sanallisia käskyjä vahvistettua. Mutta kiirekös tässä.
Voi olla että seuraava koe on vasta syyskuussa, paljon aikaa reenata.
Palattiin tänään ohjattuihin agitreeneihin. Viikko takaisin käytiin ottamassa kuukauden tauon jälkeen vähän tuntumaa esteisiin. Mutta rataharjoittelusta olikin taukoa yli kuukausi, ellei jopa kaksi. Kesäkuussa käytiin todella vähän ohjatuissa treeneissä, koska Luumun silloisella vauhdilla oli aivan turhaa yrittää mitään kuvioita hinkata.
Ne vähäiset treenit mitä agikentällä tehtiin, keskittyivät lähinnä vauhtiin ja irtoamiseen sekä ylösmenokontaktiin.
Tänään oli kuitenkin taas aika palata ihan oikeasti treenaamaan, ja niin kuin toko-treenien ja muiden touhujen perusteella olin uumoillut, niin olihan se vauhdikas ja innokas Luumu palannut takaisin!Vaikeuksia oli jo lähdössä pysymisessä, mikä ei ole ollut ongelma sitten alkeiskurssin. Tosin laiskana kautena harrastamani yhteislähdöt varmaan ovat taustalla.
Treeni meni mielestäni ihan kohtuullisen hyvin. Ylösmenokontaktit ei nyt ihan joka kerta menneet pysähdyksen kautta ja alasmenoissakin välillä varasti, mutta laitetaan innokkuuden piikkiin :D kontaktivirheitä ei kuitenkaan tullut. Kepitkin meni tosi vauhdikkaasti, tosin en uskaltanut irrota siitä juurikaan vaan vahdin loppuun asti.
Oma ohjaus olikin sitten totaalisesti hukassa. En ollut harjoitellut ohjaamista oikeastaan kuin talvella viimeksi kun Luumussa oli vauhtia. Kevät ja alkukesä on vaan ollut koiran kanssa yhdessä juoksemista ja tsemppaamista. Nyt kun vauhtia taas oli, en osannut yhtään rytmittää omaa vauhtiani. Milloin olin jäljessä ja milloin jo liikaa edessä unohtaen kunnolla katsoa ja ohjata koiraa. Ihan hienosti saatiin kyllä yksi vaikeampi kohta onnistumaan kun minäkin tein oikein. Kyseessä oli joku ihme "saksalainen/persjättö-puolenvaihto-putkeenohjaus" ja ihan ykkösten kisaradalta. Joop.. ehkä keksin vastaavassa kohdassa jotain vähän yksinkertaisempaa (=hitaampaa ja kömpelömpää).
Hyvä mieli jäi ja toivottavasti tämmöinen meno jatkuu myös sunnuntain starteissa. Olisi NIIN mahtavaa päästä reilusti ihanneaikoihin, mitä pidän tämän päivän esityksellä ihan mahdollisena. Mieluummin ottaisin vaikka kontaktilta vitosen kuin taas yhden kämäisen yliaikanolla!
Nyt en sitten tiedä, että treenata vai ei ennen kisoja. Hieman tekisi mieli ottaa ihan lähdössä odottamista, vähän kontakteja ja vaikka putkeen lähetyksiä, mutta saapi nähdä. Soitellen sotaan, niin kuin Terviksen tokoon! Siellä ainakin taktiikka toimi ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)