Luumu pyörähti tänään, todennäköisesti tämän vuoden ensimmäistä ja viimeistä kertaa, näyttelykehässä. Hoffeja oli ilmoitettu mukaan 11 ja tuomiot jakoi Gunnel Holm. Esiintyminen oli kyllä surkeinta mitä Luumulla on ollut, no ehkäpä Forssan vesisateessa tehtiin pohjat, mutta koskaan ei itsellä ole kehässä noin huonoa fiilistä ollut. Ryhmässä pomppimista ja pyörimistä ja muuten sain vetää otusta perässäni.. Kaipa tätä näyttelytouhua voisi pikkaisen treenatakin, vaikka maksimissaan kolme kertaa vuodessa kehässä käydään.
Luumulle tänään laatuarvosana EH ja arvostelussa ei paljon positiivisia huomioita ole. Kaverille heitinkin, että olis nyt edes katsonut hampaat ja kehunut sitten purentaa oikeaksi!
"Hieman litteärunkoinen narttu, jolla kapea pää. Riittävät takakulmaukset, mutta ahdas takaa ja liikkuu erittäin ahtaasti takaa. Karvapeite ei parhaimmillaan. Tan-väri saisi olla puhtaampi."
Aluksi vielä koiraa pidellessään meinasi että neiti on laiha.. no onneksi ei nähnyt koiraa ennen sterilointia. On Luumu onneksi vähän muhevoitunut viime vuodesta, mutta mielestäni se on hyvä just noin, yhtään enempää läskiä en sille kaipaa.
Huomenna turistiksi Harjavallan ryhmikseen. Katsotaan jos loppukesästä olis joku näyttely johon innostuisin tuon vielä viemään, mutta tokon ja agin parissa ainakin sitä ennen osaamistamme mitataan. Ehkä jopa korkataan kakkosluokka ensi viikon keskiviikkona! ;)
lauantai 25. toukokuuta 2013
sunnuntai 12. toukokuuta 2013
Menolippu kakkosluokkaan ja muita tarinoita
Tulihan se viimeinenkin nolla! Alkoikin olla viimeiset kisat jo niin kamalaa pakonomaista puristamista, että helpotus on suuri! Nyt voidaan rauhassa keskittyä pitämään hauskaa ja treenaamaan vauhtia ja varmuutta radalle. Kevään ensimmäiset ulkotreenit ovatkin lupailleet hyvää. Aika monet kisat saatiin viime kesänä ajella ja nyt nämä viimeiset kaksi nollaa tulivatkin sitten seitsemän startin sisään. Nämä on näitä, joskus kulkee ja joskus ei ja viimein palaset loksahtaa kohdilleen.
Ennen TSAU:n kisoja ehdittiin tsekata TamSK:n kisat kolmella startilla. Valehtelematta voin kyllä sanoa, että näin surkeasti järjestettyihin kisoihin en ole ennen osallistunut. Ja jatkossa tulen kyseisen seuran kinkerit kyllä todennäköisesti kiertämään kaukaa. Oltiin kaverin kanssa paikalla koko kisojen ajan ja lopussa taidettiin olla ainakin kaksi tuntia aikataulusta jäljessä. Buffasta loppui hyvissä ajoin syötävä (eipä tullut kenellekään mieleen vaikka hakea kaupasta sämpylöitä?) Meidän porukka kävi ainakin kahdesti oikomassa kuuluttajan puheita, serti-ruusukkeet loppuivat (ei tosin koskettanut meitä, mutta kuka oikein mahtaa palkintovastaavana häärätä..). Tässä nyt vain osa huomioista, ihmettelen vaan että noinkin isosta seurasta ei löydy enempää kokemusta ja taitoa kisoja järjestää. Verrataan vaikka RKS:n yli puolta pienemmällä porukalla järjestämään Agipitsiin. Menomatkalla vielä kuittasin itselleni 70 € pikavoiton, mutta tästä saatiin kyllä oikeastaan ihan makoisat naurut kaverin kanssa, oli tilanne sen verran koominen.
Treenikausi ulkokentällä on pyörähtänyt ihan mukavasti käyntiin. Yhdet ohjatut agitreenit on takana ja innolla odotan jo kesäkuun kotikisoja. Agia ja tokoa käytiin treenailemassa myös viikko sitten Porissa Touhu-hallilla. Luumun kasvattaja oli järjestänyt mukavan treenipäivän, johon osallistui Luumun lisäksi seitsemän koiraa huoltajineen. Toko meni täydelliseksi sekoiluksi. Luumulla ei oikein kasetti kestänyt että kasvattaja-äiti Suski kannusti katsomossa. En edes yritä laskea kuinka monta kertaa tyyppi pinkaisi kesken treenin pois. Paikalla makuuta ei olisi edes kannattanut yrittää...
Agitreeni menikin sitten oikein kivasti. Puomikaan ei ollut lainkaan pelottava, vaikka viimeisissä kisoissa oli kielletty useamman kerran niin keinu kuin puomikin. Luumu siis kehitti pienoisen puomipelon talvikauden viimeisissä hallitreeneissä. Puomi oli vähän huonosti paikallaan ja Luumu alkoi kovassa vauhdissa kompuroida. Ei se sieltä pudonnut, mutta liian jännää oli. Muutenkin koiralla oli oikein hyvä vauhti ja tekemisen meininki. Ihan sama mitä yritin niin tuntui että kaikki onnistui :) Takaaleikkauksetkaan ei aiheuttaneet mitään ongelmia. Yksi erityinen treenin tarve kuitenkin paljastui. Muuten kontatktit toimi hienosti, mutta erityisesti A-esteellä Luumu ei kestä että jään vähän taakse tai irtoan sivulle.
Agin saralla kuuluu siis oikein hyvää ja innolla odotan kesän startteja. Nyt lähdetään kakkosiin pitämään hauskaa!
Tokoilua ollaan vasta aloittelemassa, talvella oli treenit todella köykäisiä. Keväällä käytiin kerran porukalla Rauman keskustassa puistotreeneissä ja tuolla Porin reissulla näytettiin vaan mitä ei osata. Eilen oli RKS:n kentällä Heikki Mäkinen opastamassa innokkaita koirakoita Tokon saloihin. Aikaa koirakolle oli 30 minuuttia joka otettiin kahdessa osassa.
Ensin paneuduttiin jääviin liikkeisiin. Luumulla on ongelmana erottaa käskyt toisistaan, yleensä tarjoilee mitä on viimeksi treenattu. Tähän ei oikein muuta neuvoa ole kuin treenata enemmän ja niin että oikeasti varmistan esim peruuttamalla koiran edessä että liike suoritetaan juuri niin täsmällisesti kuin haluan. Ihan uutena ajatuksena minulle tuli, että koiralle pitää kertoa kun menee väärin. Ei riitä että ottaa vaan aina uudestaan ja palkkaa ei tule kuin oikeasta toiminnasta. Tätä en ollut edes tullut itse ajatelleeksi :)
Lisäksi kaivettiin esiin ongelman syitä Luumun liikkumiseen liikkeestä seisomisen yhteydessä. Aluksi Luumu vain seisoi ja seisoi vaikka kiertelin sitä todella läheltä ja kävin vieressä seisomassa. Tulihan se virhekin sieltä kun kokeen omaisesti marssin ripeästi pois ja takaisin suoraan koiraa kohti, kas, koira väisti. Ihan itse olen tätäkin treenannut väärin. Hiippaillut ympärillä mentaliteetillä "älä liiku, älä vaan liiku!" eli koko ajan varmistellut että koira onnistuu. Onhan se sitten ihan eri liike yhdellä käskyllä jättää koira (ei meinaan oikein pysähtynyt vaan jäi hämmentyneenä tuijottamaan että häh?) ja marssia totisena takaisin.
Ennen TSAU:n kisoja ehdittiin tsekata TamSK:n kisat kolmella startilla. Valehtelematta voin kyllä sanoa, että näin surkeasti järjestettyihin kisoihin en ole ennen osallistunut. Ja jatkossa tulen kyseisen seuran kinkerit kyllä todennäköisesti kiertämään kaukaa. Oltiin kaverin kanssa paikalla koko kisojen ajan ja lopussa taidettiin olla ainakin kaksi tuntia aikataulusta jäljessä. Buffasta loppui hyvissä ajoin syötävä (eipä tullut kenellekään mieleen vaikka hakea kaupasta sämpylöitä?) Meidän porukka kävi ainakin kahdesti oikomassa kuuluttajan puheita, serti-ruusukkeet loppuivat (ei tosin koskettanut meitä, mutta kuka oikein mahtaa palkintovastaavana häärätä..). Tässä nyt vain osa huomioista, ihmettelen vaan että noinkin isosta seurasta ei löydy enempää kokemusta ja taitoa kisoja järjestää. Verrataan vaikka RKS:n yli puolta pienemmällä porukalla järjestämään Agipitsiin. Menomatkalla vielä kuittasin itselleni 70 € pikavoiton, mutta tästä saatiin kyllä oikeastaan ihan makoisat naurut kaverin kanssa, oli tilanne sen verran koominen.
Treenikausi ulkokentällä on pyörähtänyt ihan mukavasti käyntiin. Yhdet ohjatut agitreenit on takana ja innolla odotan jo kesäkuun kotikisoja. Agia ja tokoa käytiin treenailemassa myös viikko sitten Porissa Touhu-hallilla. Luumun kasvattaja oli järjestänyt mukavan treenipäivän, johon osallistui Luumun lisäksi seitsemän koiraa huoltajineen. Toko meni täydelliseksi sekoiluksi. Luumulla ei oikein kasetti kestänyt että kasvattaja-äiti Suski kannusti katsomossa. En edes yritä laskea kuinka monta kertaa tyyppi pinkaisi kesken treenin pois. Paikalla makuuta ei olisi edes kannattanut yrittää...
Agitreeni menikin sitten oikein kivasti. Puomikaan ei ollut lainkaan pelottava, vaikka viimeisissä kisoissa oli kielletty useamman kerran niin keinu kuin puomikin. Luumu siis kehitti pienoisen puomipelon talvikauden viimeisissä hallitreeneissä. Puomi oli vähän huonosti paikallaan ja Luumu alkoi kovassa vauhdissa kompuroida. Ei se sieltä pudonnut, mutta liian jännää oli. Muutenkin koiralla oli oikein hyvä vauhti ja tekemisen meininki. Ihan sama mitä yritin niin tuntui että kaikki onnistui :) Takaaleikkauksetkaan ei aiheuttaneet mitään ongelmia. Yksi erityinen treenin tarve kuitenkin paljastui. Muuten kontatktit toimi hienosti, mutta erityisesti A-esteellä Luumu ei kestä että jään vähän taakse tai irtoan sivulle.
Agin saralla kuuluu siis oikein hyvää ja innolla odotan kesän startteja. Nyt lähdetään kakkosiin pitämään hauskaa!
Tokoilua ollaan vasta aloittelemassa, talvella oli treenit todella köykäisiä. Keväällä käytiin kerran porukalla Rauman keskustassa puistotreeneissä ja tuolla Porin reissulla näytettiin vaan mitä ei osata. Eilen oli RKS:n kentällä Heikki Mäkinen opastamassa innokkaita koirakoita Tokon saloihin. Aikaa koirakolle oli 30 minuuttia joka otettiin kahdessa osassa.
Ensin paneuduttiin jääviin liikkeisiin. Luumulla on ongelmana erottaa käskyt toisistaan, yleensä tarjoilee mitä on viimeksi treenattu. Tähän ei oikein muuta neuvoa ole kuin treenata enemmän ja niin että oikeasti varmistan esim peruuttamalla koiran edessä että liike suoritetaan juuri niin täsmällisesti kuin haluan. Ihan uutena ajatuksena minulle tuli, että koiralle pitää kertoa kun menee väärin. Ei riitä että ottaa vaan aina uudestaan ja palkkaa ei tule kuin oikeasta toiminnasta. Tätä en ollut edes tullut itse ajatelleeksi :)
Lisäksi kaivettiin esiin ongelman syitä Luumun liikkumiseen liikkeestä seisomisen yhteydessä. Aluksi Luumu vain seisoi ja seisoi vaikka kiertelin sitä todella läheltä ja kävin vieressä seisomassa. Tulihan se virhekin sieltä kun kokeen omaisesti marssin ripeästi pois ja takaisin suoraan koiraa kohti, kas, koira väisti. Ihan itse olen tätäkin treenannut väärin. Hiippaillut ympärillä mentaliteetillä "älä liiku, älä vaan liiku!" eli koko ajan varmistellut että koira onnistuu. Onhan se sitten ihan eri liike yhdellä käskyllä jättää koira (ei meinaan oikein pysähtynyt vaan jäi hämmentyneenä tuijottamaan että häh?) ja marssia totisena takaisin.
Kuinkahan kauan tässä oikein pitää seisoskella?
Toinen vartti keskityttiin seuraamiseen ja sen yhteydessä tapahtuvaan pomppimiseen. Avuksi tähän lyhyt hihnanpätkä joka muistuttaa tarvittaessa koiraa niin että itse voin passiivisena vain pitää käden paikoillaan. Liikkeelle lähdöt alan tehdä myös rauhallisemmin, samoin käännökset. Muutenhan Luumu ei seuraamisen yhteydessä pompikaan vaan suoritus on oikein mukavaa katsottavaa. Minulla on vain tapana lähteä rynnimään ja koiralle tulee vähän kiire. Valelähtöjä myös treeneihin mukaan. Koiran pitää oppia malttamaan ja kuuntelemaan käskyjä.
Täyskäännös mars!
Kontakti kunnossa!
Toisten treenejä seuraamalla ja muiden osallistujien kanssa juttelemalla sain sitten lisää vinkkejä omaankin treeniin. Ihan yleisellä tasolla selkiytyi taas vähän ajatukset ja visiot omaan tekemiseen ja koiran koulutukseen yleensä. Hyvin sopi Mäkisen opit omaan ajatusmaailmaan. Liikkeiden treenaamisen lisäksi aion entistä enemmän panostaa sosiaalisen palkan lisäämiseen, enää ei pallo joka liikkeen jälkeen lennä. Yhdessä kulkemista, "seurailua" on myös alettava treenata! Näillä eväillä viimeistään Terviksellä nähdään!
Kuvat otti Vilma Sjölund, kiitos hänelle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)