Olin jo lyömässä talven treenien osalta hanskat tiskiin, blogiinkaan ei juuri viitsinyt kirjoitella kun olisi vaan mennyt kirjaimellisesti paskan jauhamiseksi.. Luumulla on ollut melkein koko maneesikauden keskittyminen ihan nollissa muutamaa valopilkkua lukuunottamatta. Kesäinen innokas touhotus on ollut muisto vain, kun neiti on rallatellut ympäriinsä kita täynnä kakkakikkareita. Hoo moilasena ollaan välillä ihmetelty niin keppejä kuin perus hyppyjäkin ja oma motivaationi on ollut todella koetuksella.
Mutta nyt tällä viikolla, ensin keskiviikon ohjatuissa ja tänään omatoimitreeneissä Luumu oli ihan super hyvä! Innokas, oppivainen ja nopea!
Tällä viikolla treenattiin vastakäännöstä, poispäin käännöstä, putkijarrutusta, pimeää putkea, välistävetoja ja varmaan jotain muutakin.. ohjaajalla vaan alkaa aivokapasiteetti loppua tässä termiviidakossa!
Vastakäännöstä harjoiteltiin okserilla jonka takana näkyi houkutuksena putki ja keinu, tarkoitus oli kuitenkin tiukka 90 asteen käännös oikealle kahden hypyn suoralle. Suoran päässä poispäin käännös vasemmalle, hyppy, siitä vasen suoraan pitkään putkeen josta tiukka käännös keinulle. Keinulta suoran kakkoshypylle pakkovalssi. On se vaan kivaa kun koira pysähtyy kontaktille ja kömpelö ohjaaja ehtii asetella itsensä seuraavaan ohjaukseen! Hypyn jälkeen mutkaputki jonka takana puomi. Tämä kuvio onkin hieman haasteellinen, en oikein tiedä kuinka kertoisin koiralle suunnan niin, ettei se putkesta pullahtaessaan jäisi ihmeissään pyörimään vaan tietäisi heti minne matka jatkuu. Puomilta kaksi hyppyä välistävetoina, tämä alkaakin sujua jo niin ettei ohjaajan tarvitse kovin paljon rintamasuuntaa muuttaa. Välistävetojen jälkeen lähetys alkupuolella olleeseen suoraan putkeen, nyt toiseen päähän ja pimeässä kulmassa. Putkesta poispäin käännös oikealle, hyppy ja kahden hypyn suora.
Sunnuntain omatoimitreeneissä olivat seurana Halti ja Kaisa. Yritettiin kyhätä sama rata kuin keskiviikkona, tosin puomi vaihtui pujotteluun ja kakkoshypyksi johon tuli takaakierto, laitettiin okseri. Luumu nimittäin keksi pari viikkoa sitten alkaa tunkeman itseään rimojen välistä kun tein takaakierron okserille?! Seisoskeli siellä keskellä estettä ja katsoi syyttävästi: "Miten sä oikein kuvittelen että tästä mahtuu hyppäämään, mähän kiersin tän siivekkeen just niinku sä käskit!" Joopa joo, hölmö otus. Pallon kanssa se täytyi lopulta yli vetää.
Tänään ei ollut siinä mitään ongelmaa. Vastakäännöskin meni yhtä hienosti kuin keskiviikkona, poispäin käännökset jopa paremmin. Keinulle tuli pientä haparointia samoin jo keskiviikkona harmia aiheuttaneeseen mutkaputkeen. Kepit viuhdotaan niin että rytinä käy ja ohjaajan ei edes tarvitse olla vieressä tukemassa. Välistävedot nappiin ja loppukin hienosti. Treeni oli lyhyt ja ytimekäs, mitäpä sitä hinkkaamaan kun intoa on ja kaikki sujuu.
Todennäköisesti tämä huima muutos on useamman asian summa. Maneesi on nähtävästi tällä viikolla siivottu, joten häiritseviä houkutuksia on huomattavasti vähemmän. Kolinapurkkien heittely on myös vihdoin alkanut kantaa hedelmää, kuono eksyy maahan entistä harvemmin. Lisäksi olen lähes päivittäin leikittänyt Luumua pihalla, heitellyt lumipalloja tottiksen, kepittelyn ja kontaktitreenien palkkana. Tämä on varmaankin vahvistanut keskinäistä suhdettamme ja tuonut lisää iloa ja riemua yhteisiin touhuihin. Toivottavasti meno jatkuukin näin, kevään juoksu jota olen jo aikani odotellut voi taas tuoda pientä takapakkia, mutta nyt otetaan kaikki ilo irti! Juoksu saisi kyllä antaa odottaa itseään vielä ainakin pari viikkoa. Tiedossa olisi nimittäin hallitreeniä Porissa lauantaina, ja ehkäpä epikset sunnuntaina, kuka tietää..
