keskiviikko 8. elokuuta 2012

Reenailua

Koutsi lomaili, joten mekin lomailtiin Terviksen jälkeinen viikko. Vähän pihatreeniä ja hauskanpitoa. Tämän viikon maanantaina käväistiin kentällä ja oli taas neitiin niin intoa piukkana! Heidi halusi nähdä missä mallissa noutokapulan pito on, kun noutokin pitäisi jo avoluokkaa silmällä pitäen ottaa ohjelmistoon. Oli näemmä lehden kanniskelu ja luovutus tuottanut tulosta, nätisti pysyi kapula suussa. Nyt vaan kestoa treenaamaan.

Treenit oli aika lyhyet kun oli kiireitä, pientä seuraamispätkää, vasemmalle käännöksiä ja palkkaa. Liikkeestä maahan meno oli edelleen yhtä vaikeaa kuin kisoissa. Ensin jäi seisomaan, sitten nätisti maahan, kun tyhmyyksissäni tein lisää toistoja olikin vuorossa jo istuminen.. huoh. Mistä ihmeestä saisi viisasten kiven tätä pulmaa ratkomaan? Jotain pitää keksiä että saan noita sanallisia käskyjä vahvistettua. Mutta kiirekös tässä.
Voi olla että seuraava koe on vasta syyskuussa, paljon aikaa reenata.

Palattiin tänään ohjattuihin agitreeneihin. Viikko takaisin käytiin ottamassa kuukauden tauon jälkeen vähän tuntumaa esteisiin. Mutta rataharjoittelusta olikin taukoa yli kuukausi, ellei jopa kaksi. Kesäkuussa käytiin todella vähän ohjatuissa treeneissä, koska Luumun silloisella vauhdilla oli aivan turhaa yrittää mitään kuvioita hinkata.
Ne vähäiset treenit mitä agikentällä tehtiin, keskittyivät lähinnä vauhtiin ja irtoamiseen sekä ylösmenokontaktiin.

Tänään oli kuitenkin taas aika palata ihan oikeasti treenaamaan, ja niin kuin toko-treenien ja muiden touhujen perusteella olin uumoillut, niin olihan se vauhdikas ja innokas Luumu palannut takaisin!Vaikeuksia oli jo lähdössä pysymisessä, mikä ei ole ollut ongelma sitten alkeiskurssin. Tosin laiskana kautena harrastamani yhteislähdöt varmaan ovat taustalla.

Treeni meni mielestäni ihan kohtuullisen hyvin. Ylösmenokontaktit ei nyt ihan joka kerta menneet pysähdyksen kautta ja alasmenoissakin välillä varasti, mutta laitetaan innokkuuden piikkiin :D kontaktivirheitä ei kuitenkaan tullut. Kepitkin meni tosi vauhdikkaasti, tosin en uskaltanut irrota siitä juurikaan vaan vahdin loppuun asti.

Oma ohjaus olikin sitten totaalisesti hukassa. En ollut harjoitellut ohjaamista oikeastaan kuin talvella viimeksi kun Luumussa oli vauhtia. Kevät ja alkukesä on vaan ollut koiran kanssa yhdessä juoksemista ja tsemppaamista. Nyt kun vauhtia taas oli, en osannut yhtään rytmittää omaa vauhtiani. Milloin olin jäljessä ja milloin jo liikaa edessä unohtaen kunnolla katsoa ja ohjata koiraa. Ihan hienosti saatiin kyllä yksi vaikeampi kohta onnistumaan kun minäkin tein oikein. Kyseessä oli joku ihme "saksalainen/persjättö-puolenvaihto-putkeenohjaus" ja ihan ykkösten kisaradalta. Joop.. ehkä keksin vastaavassa kohdassa jotain vähän yksinkertaisempaa (=hitaampaa ja kömpelömpää).

Hyvä mieli jäi ja toivottavasti tämmöinen meno jatkuu myös sunnuntain starteissa. Olisi NIIN mahtavaa päästä reilusti ihanneaikoihin, mitä pidän tämän päivän esityksellä ihan mahdollisena. Mieluummin ottaisin vaikka kontaktilta vitosen kuin taas yhden kämäisen yliaikanolla!

Nyt en sitten tiedä, että treenata vai ei ennen kisoja. Hieman tekisi mieli ottaa ihan lähdössä odottamista, vähän kontakteja ja vaikka putkeen lähetyksiä, mutta saapi nähdä. Soitellen sotaan, niin kuin Terviksen tokoon! Siellä ainakin taktiikka toimi ;)

2 kommenttia:

  1. Tämän päivän treeneistä viisastuneena voisin todeta viimeiseen pohdintaasi, että treenaa. Mutta jotain muuta. Vaikka temppuja, kohta sulla on koiratanssin taitava koira starttivalmiina ;D

    VastaaPoista
  2. Hauskaahan tuolle on opettaa vaikka mitä, mutta propleema onkin sitten toteuttaa opittua käytännössä :D
    Malttia pitäis treenata ihan kaikkeen. Mutta mieluummin tuommoinen innokas kohno, kuin perässä vedettävä lahna!

    VastaaPoista