sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Kirsuleirillä

Blogi on ollut joulusta asti jäissä ja "lukijat" varmaan jo luopuivat toivosta..
Nyt vihdoin rohkenen avata sanaisen arkkuni ja tulen jatkossakin kirjoittelemaan treeneistä ja yhteiselosta omituisen otuksen kanssa jota hovawartiksi kutsutaan.

Tämän viikonlopun ohjelmistossa oli siis jäljestystä ja hajuerottelua:

Viime tipassa innostuin ilmoittautumaan Väkiparran Pipen organisoimalle Kirsuleirille jossa kouluttajana toimi kokenut työkoirien ohjaajien kouluttaja Esa K. Viitala. Perjantaina ohjelmassa olisi ollut jäljestystä kaupungissa, mutta valitettavasti jouduimme jättämään nämä kinkerit väliin.. Paikalla olleet ovat onneksi lupautuneet treeniseuraksi ja opastamaan myös näihin kovalle alustalle tehdyn jäljen saloihin!

Lauantaina ajoimme Laitilan Krouvinummelle tutustumaan maastojälkeen. Sateiseen metsään oli kokoontunut oikein mukava ryhmä eri näköisiä ja kokoisia koiria ohjaajineen. Muiden muassa treenikaverit Leena ja Ninni, oikeastaan kiitos Leenan esimerkin minäkin innostuin lähtemään mukaan leirille! Hyvässä seurassa oli mukavaa tehdä yhdessä ja sateesta huolimatta kaikki varmasti olivat tyytyväisiä lauantain antiin.

Makkaranpalat ja lihapullat oli jätetty kotiin pakastimeen odottamaan, sillä Viitalan oppien mukaan koira osaa kyllä jäljestää ja itse jälki motivoi ja palkkaa koiran. Ja näinhän se oli!
Teimme jäljet toinen toisillemme ja jäljen tekijä laittoi 1-2 omaa esinettään jäljelle, loppuesineenä käytettiin koiran omaa lelua jonka jäljen tekijä oli myös hajustanut.
Ja sitten menoksi! Luumulle, kuten muillekin ensikertalaisille tehtiin aluksi noin 50 metriä pitkä jälki. Koira vain ohjattiin alkuun tehdylle smellerille ja siitä se itse lähti seuraamaan jälkeä. Yksinkertaista, eikö?
Jälki oli suora ja hyvin merkitty ja jos koira poikkesi siltä liikaa pysähdyttiin ja odotettiin ja matka jatkui kun koira otti jäljen uudestaan. Luumulle oli laitettu matkalle yksi esine jonka se oma-aloitteisesti nosti ja kiikutti minulle, vähän leikittiin, toivottavasti eivät menneet lapaset rikki ;) Ja sitten lapaset taskuun. Ei mennyt kuin hetki ja Luumu nousi ja jatkoi jäljestämistä, ei tarvinnut itse tehdä muuta kuin odottaa rauhassa ja seurata sitten koiraa. Lopussa odotti Luumun oma pallo ja sillä sitten leikittiin.

Kaikille tehtiin myös toinen jälki ja mielestäni se meni aivan yhtä loistavasti kuin ensimmäinenkin, vaikka olimmekin metsässä Luumun kanssa kahdestaan ilman Esan valvovaa silmää. Jäljellä ollutta esinettä Luumu ei tosin nostanut, merkkasi kyllä, joten sille sitten hetkeksi pysähdyttiin yhdessä ihmettelemään. Ilmeisesti pitäisi kuitenkin palkata aina namilla tässä jos Luumu tuo esineen, tulisivat sitten vieläkin kiinnostavammiksi??

Odotteluaikaa oli jonkin verran ja päätimme Katin kanssa tehdä pienen esineruudun koirillemme. Alue oli noin 6 x 30 metriä (olen umpisurkea arvioimaan välimatkoja) ja Luumu sai ensin hakea oman lelunsa. Lelu oli suunnilleen keskellä ruutua mutta hienosti Luumu kävi tutkimassa ihan tallatun alueen takaosan eikä kovin paljon poikennut ruudun ulkopuolelle. Lelukin löytyi, mutta sitten meni vähän lällättelyksi ja juoksenteluksi, huoh, olisi vaan pitänyt itse pitäytyä namien kanssa intoilussa, mutta typeryyttäni aloin siinä sählätä pallon kanssa.
Kati halusi Luumulle vielä toisen suorituksen ja hienosti tyttö jaksoi kaatosateessa etsiä uudelleen ja TAAS minulla oli se pahuksen pallo kädessä! Joopa joo.. Koira kyllä tekee ja osaa, mutta tämä tiimin heikoin lenkki..

Jonkinlaisen raitisilmamyrkytyksen saaneena lähdettiin kotimatkalle ja illalla odotti vielä Viitalan luento. Metsässä meni niin kauan että hädin tuskin ehdin kotona suihkuun ja vaatteita vaihtamaan, ei puhettakaan päiväunista! Luento oli todella mielenkiintoinen mutta harmittavasti olin niin puhki että osa ajasta meni pinnistellessä pysyäkseni hereillä.

Kaiken kaikkiaan todella onnistunut päivä hyvässä seurassa ja mukaan tarttui täysi repullinen eväitä ja intoa alkaa tosissaan harrastamaan jälkeä koiran kanssa.

2 kommenttia:

  1. no vihdoinkin. Vaikka en mikään koiraihminen olekkaan niin kiva käydä katsomassa teidän kuulumisia. Ja tosi hyvää tekstiä kirjoitat, mukava lukea!

    VastaaPoista
  2. Smelleri? Nyt kyllä saat kertoa minulle kaiken mitä leirillä opit! :) Itse oon vieläkin sählännyt makkarapaloilla, koska "niin on käsketty". Tosin oon jättäny jäljen sieltä täältä ilman makupalaa ja kyllä se itse jälki näyttää motivoivan. Ootko harhoja jo tehny? Viimeisin jälki mitä itse tein meni vähän hullusti: n.100m jälki kahdella harhalla, joista ensimmäinen vei harakoille koiran ja toisesta ei välitetty. En tiedä, teinkö sitten harhan väärin.

    Juhannuksen jälkeen treffit?!

    VastaaPoista