sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Kisatarinoita

LUVA:ttoman kehnosti on viikon startit menneet. Tyytyväinen olen kyllä koiraan, mutta niitä nousunollia saadaan vielä odottaa. Toivoa on, ei ne kauaksi ole jääneet :)

Tiistaina Raumalla ekalta radalta yliaikanolla tuloksella 5,28. Oli kyllä vähän onneakin matkassa. Neiti päätti todeta taas tuomarin kelpoisuuden.. Puomilta tultiin sivusta alas, mutta onneksi joku karva ehti kontaktiakin hipaista. Lopussa tuli myös "melkeinkielto" putkeen, varmaan ylemmissä luokissa olisi kielto tuomittukin. Putken takan oli taas jotain kivoja tyyppejä ja putken suu oli vähän hankalassa kulmassa, todennäköisesti ohjaajakin yritti sitä peittää.. Eli koira pysähtyi putken suulle mutta niiltä tassunsijoiltaan meni kuitenkin kun kehotin. Luulisin että kielto olisi tuomittu jos Luumu olisi peruuttanut tai väistänyt.

Toinenkaan rata ei yllätyksiä tarjonnut, varmuudeksi pyysin yhtä ratatyöntekijää siirtymään kun meidän vuoro tulisi ;) ..onneksi, sillä ainakin yksi koira meitä ennen hänet bongasi. Rata meni ihan mukavasti kunnes mokasin ihan itse. Radalla oli A-este joka mentiin kahteen kertaan, niin että välillä käytiin vaan putkessa kääntymässä. Putkesta sai vieläpä valita kumman pään tahansa. No, sama vanha virsi, eli en odottanut koiraa. Olin jo putken suulla viuhtomassa kun vasta vapautin Luumun kontaktilta. Mitäpä muutakaan tästä seurasi kuin kielto. Maalissa yliaikaa 3,67.

Lohdullista on se, että ilman ekan radan haahuilua ja tokan radan kieltoa olisi aikakin saattanut nipin napin riittää. Tosin juuri tuon nopeuden ja varmuuden kanssa on eniten työsarkaakin. Jos kakkosiin noustaan nopeuksilla jotka riittävät vain nipin napin, ei meillä ole siellä mitään jakoa. Ei tosin tarvitsekaan olla, kun kolmosiin en missään nimessä halua :)

Lauantaina oli vuorossa kaksi starttia Porissa WeCa:n kisoissa.
A-radan tuomaroi Vesa Sivonen ja kuulemma, tavoilleen uskollisena, oli tempaissut radalla pöydän. Kanssakilpailijat sitä manailivat, mutta itse olin aika luottavainen. Koskaan sitä ei ole radalla treenattu, mutta kentänlaidalla kulkiessa Luumu mielellään hyppää sen päällä istuskelemaan. Oltiin lähtövuorossa loppupäässä ja ehdin hyvin seurata toisten ratoja. Kepit olivat monelle koiralle todella haasteelliset kun olivat saman väriset kentän pohjan kanssa. Myös keppejä seuraava hyppy oli hankalassa kulmassa ja rima tippui aika monelta. Rata ei todellakaan ollut mikään helppo ykkösluokan rata, rimatkin kaiken huippuna kuudessakympissä. Paljon kertoo sekin, että ainoastaan mineissä jaettiin yksi LUVA makseissa ei tullut edes yhtään yliaikanollaa.. Raumalla vastaavasti ensimmäiseltä radalta jaettiin yhteensä peräti 11 LUVA/SERT:iä.

Niin se meidän suoritus. Kaikki meni ihan hienosti, otin kyllä kaikki ohjaukset ja linjat aika varman päälle. Mutta sitten tuli keinu. Ja kielto. Luumulla on nyt joku ihme älli päässään, että vieras ramppi on paha. Sama juttu tapahtui Ylöjärvellä. Ekalla radalla puomilla kielto ja sen jälkeen se hiippailtiin ihan kakat lahkeessa. Keinulla ei enää mitään. Nyt siis sama juttu, keinu vain sattui olemaan vuorossa ensin. Puomi mentiinkin sitten ihan sujuvasti. Tulos 12,62 sijoitus 3. Että eipä se aika olisi ilman kieltoakaan riittänyt.

Toiselle radalle lähdin asenteelle, että täysillä vaan, ihan sama mitä tapahtuu. Otettiin vauhdikas yhteislähtö. Alussa oli suora joka loppui puomiin. Luumu oli vissiin niin innoissaan vauhtilähdöstä että kontakti unohtui ja siitä vitonen. Ajattelin vaan että nolla meni, eikun TÄYSILLÄ eteenpäin! Tietysti kun aloin hosua, ohjauksesta tuli vähän löperöä ja keinun jälkeen muurille kielto. Vielä tuli toinen kielto, mutta kaikkiaan Luumu seurasi hyvin ohjausta ja vauhdista huolimatta A virheittä, samoin kepit löytyi hyvin. Rata virheitä kertyi 15, mutta mikä makeinta aika vaan kolme sekkaa yli vaikka noihin kieltoihin tuhraantui varmasti enemmän! Onneksi tämä lähtö saatiin videolle ja siitähän sen näkee kuinka paljon aikaa virheet vei.

Hyvä mieli jäi, nyt vaan treenaamaan vauhtia ja varmuutta. Valssit ja varmistelut hiiteen! Tokihan nuo kontaktit pitää varmistaa ja kepeille irtoamista harjoitella lisää, mutta hyvältä tuntuu. Niin ne tunteet ja mieli vaan vaihtuu, olin jo aika kypsä omien kisojen jälkeen kun ajattelin ettei vauhti ikinä riitä.
Seuraavia kisoja odotellessa, mahdollisesti juhannuksena pari starttia.

2 kommenttia:

  1. Kai nuo kakkahousuilut voi vielä laittaa kokemattomuuden piikkiin. Sitten kun on ratoja kymmenia takana ei varmaan koirakaan hetkauta ollaanko kotonasa ja vieraisa.. :)

    Pääasia, että teette hienoo tasasta jälkee ja Luumuilija tottuu kisoihin! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kannustuksesta :)
    Joo, täytyy olla tyytyväinen että esimerkiksi pujottelu sujuu mallikkaasti ja kontaktitkin yleensä.. Rimatkaan ei kolise, vaikka välillä neiti on vauhdin puutteessa hypännyt paikaltaan. Varmuutta ja vauhtia vaan. Ja niitä saakin sitten kokemuksen myötä, sekä koira että ohjaaja.

    VastaaPoista